Olen aiemmin pohtinut että peruste joidenkin päätösten torjumiselle jäsenistön päätöksenteossa on se, että jäsenistölle tarjotaan vain yksi vaihtoehto ja sen perusteluita ei ole avattu riittävän ymmärrettäviksi ennen päätöksentekoa.

Kuinka kuulemista ja vuorovaikutusta voi lisätä tulevaisuudessa?

Jäsenyhdistyksillä on ylin päätösvalta liiton päätöksenteossa.  Aiemmin liitolla oli kaksi sääntömääräistä liittokokousta, joissa asioita voitiin käsitellä.  Nyt on siirrytty yhden vuosittaisen liittokokouksen menettelyyn.  Uuteen malliin siirryttäessä todettiin että tilalle järjestetään enemmän muita tapaamisia ja koulutuksia.  Kuluvana vuonna koulutukset ovat muuttuneet jäsenyhdistyksille maksullisiksi.  Keväisin pidetty puheenjohtajapäivät tai tulevaisuusseminaari on jäänyt pois ohjelmasta.  Onneksi myös Jiri Kattelus on lisäkseni nostanut esille tarpeen niiden pitämiseksi.  Se on liiton jäsenilleen antama lupaus, joka odottaa lunastustaan.  Meidän pitää pystyä vaihtamaan keskenämme ajatuksia ja tukemaan toinen toisiamme asioiden käsittelyssä.

Liiton luottamushenkilöiden tehtäviin kuuluu luonnollisesti yhteydenpito jäsenyhdistyksiin sekä näiden kanssa tehtävä muu yhteistyö.  Jäsenyhdistyksiä on tällä hetkellä 78 kappaletta.

Jokainen havaitsee helposti että mikäli pidettäisiin tavoitteena tavata jokainen jäsenyhdistys vaikka kolme kertaa vuodessa, tulee tästä kohtuuttoman suuri työmäärä liittohallituksen jäsenille, jotka toimivat tehtävässään ilman palkkiota ja vapaa-aikansa puitteissa.  Tämä kun ei suinkaan ole ainoa tehtävä, jonka parissa luottamushenkilöt työskentelevät.

Vanhastaan liittoon kuuluvat yhdistykset ovat tehneet alueellista yhteistyötä.  Tätä on kutsuttu YT-alueiden toiminnaksi.

Jostain syystä liiton piirissä ei ole suosittu työskentelyä näiden YT-alueiden kautta.  Tätä on perusteltu sillä, että YT-alueilla ei ole mitään juridista asemaa liiton toiminnassa ja alueorganisaation perustaminen on koettu toiminnalle haitalliseksi.  Olisiko tämä ajatusmalli syytä ottaa uudelleen tarkasteluun?

Paljon odotuksia on ladattu sekä jäsenyhdistyksien kuulemiselle että liiton tuottamille koulutuksille ja neuvontapalveluille.  Eikö tämä toiminta olisi ilmiselvästi tehokkainta hoitaa niin, että liiton edustajat tapaavat usean yhdistyksen edustajia yhdessä?  Se säästäisi aikaa ja matkakustannuksia sekä tarjoaisi mahdollisuuden lisätä yhdistysten ja liiton välistä vuorovaikutusta järkevällä tavalla.

Joissakin keskusteluissa on jopa väläytelty ehdotusta virallistaa näiden yhteistoiminta-alueiden rooli liiton päätöksenteossa, mutta en pidä sitä välttämättömänä tai ainakaan kiireellisenä.  Sen aika voi tulla myöhemmin, mikäli jäsenistö kokee toiminnan hedelmälliseksi.

Nykyisiä YT-alueita tulisi käyttää sekä liiton toiminnasta keskustelun foorumeina, keinona keskittyä selvittämään jäsenyhdistyksissä mieliä askarruttavia asioita sekä toimittamaan tehokkaasti ja keskitetysti tukea ja koulutusta liitolta jäsenyhdistyksille.

Olen jo aiemmin kertonut kantanani että liiton luottamustoimet ovat jäsenistön palvelutehtävä.  Toiminnan tarkoituksen tulee olla tukea ja auttaa jäsenyhdistyksiä menestymään omassa toiminnassaan, osallistumaan harrastuksen etujen edistämiseen että myös toimia unilukkarina ja herättää yhdistykset sisäistämään omaa toimintansa piiriä laajempia kokonaisuuksia.

Toiminta YT-alueilla mahdollistaisi liiton ja sen parissa työskentelevien vapaaehtoisten asiantuntijoiden osaamisen tehokkaan hyödyntämisen jäsenten kentässä.  Se myös loisi nykyistä monin verroin paremmat mahdollisuudet yhdistysten huolten ja ajatusten kuulemiseen.  Nämä ovat luottamushenkilöille keskeisen tärkeitä asioita, jotta he voivat parhaalla tavalla täyttää roolinsa jäsenten luottamushenkilöinä ja harrastuksemme edunvalvonnan ohjaajina.

En pitäisi lainkaan huonona ajatuksena että jokin liittohallituksen kokouksista olisi varattu erityisesti YT-alueiden teemaan, jolloin alueet voisivat lähettää edustajat tuomaan esille alueiden ja tavallisten yhdistysten näkökulmaa liiton toiminnan ohjaamiseen.  Tämä voi tapahtua joko puheenjohtajapäivillä tai pienemmällä joukolla YT-alueiden välisenä yhteistyönä.

Asioita ja vaihtoehtoja tällä tavoin valmistellen olisi todennäköisempää että liittokokouksen päätettäväksi tuotavat asiat olisivat jo ennalta saaneet jäsenyhdistyksien tuen ja päätösten valmistelussa saadaan huomioitua koko harrastuksen moninaiset näkökulmat.

Tässä päivityksessä nousee esille Leininrannassa käytyjä keskusteluja, mutta yhtä hyvin myös Lukkuhaassa puhutut asiat.  Lukkuhaassa esitettiin lisäksi hyvä kysymys siitä, olisiko tällainen valmistelu ja näkökulmat syytä kerätä eri kokoisilta tai eri tyyppisiltä jäsenyhdistyksiltä, jotta ne kokevat näkökulmansa tulleen ymmärretyksi?  Monimuotoisen harrastuksemme johtaminen vaatii asioiden tarkastelua useasta näkökulmasta.

Meillä on sitoutuneita ja kiinnostuneita avainhenkilöitä, jotka ovat halukkaita tuomaan oman näkökulmansa ja osaamisensa asioiden valmisteluun.

Tämä halu rakentaa harrastusta eteenpäin on viisasta toivottaa tervetulleeksi ja sille pitää luoda nykyistä aktiivisemmin toimivat keskustelukanavat.  YT-alueet voivat palvella siinä tarkoituksessa mutta myös uusia tapoja kannattaa harkita.

Ylhäältä alas johtaminen on monin paikoin vanhentuneeksi tulkittu toimintamalli eikä se välttämättä ole paras johtamisen filosofia harrastuksemme kaltaisen yhteisön edunvalvonnassa.  Jäsenyhdistyksien tulee tuntea että liitto on hyödyllinen sekä niiden omalle toiminnalle että harrastajille yksilötasolla.

Olli Rusi

SFC 080349-0