Miten tehdä tilaa nuoremmille vaikuttajille?

Karavaanarien keski-ikä on ollut pitkään nousussa.

Sitä on myös pohdittu harrastuksen piirissä, tulevaisuustyöryhmissä se on otettu keskustelun aiheeksi.  Niillä aiemmilla puheenjohtajapäivillä, johon myös muita harrastuksen aktiiveja oli koolla.

Näiden seminaariviikonloppujen yhteydessä käsiteltiin paljon tärkeitä asioita, joiden joukossa on tuotu esille hyviä näkökulmia eteenpäin työstettäväksi.

Olemme todenneet harrastajien ikääntyvän ja vähitellen saavuttavan iän, jolloin harrastuksesta luopuminen yleistyy.  Suurimmat ryhmät tulevat tuohon ikään yllättävän nopeasti.

Tarkastelin kolmisen vuotta sitten tulevaisuusseminaarissa karavaanareiden osuutta omasta ikäluokastaan näiden tietojen tuella:

Nämä tiedot johtavat päätelmään että meidän on aihetta nopeasti ryhtyä etsimään keinoja, joilla harrastuksemme alkaa nykyistä enemmän houkuttelemaan ruuhkavuosia eläviä lapsiperheitä ja olemaan luonteva vaihtoehto vapaa-ajan harrastukseksi siitä toipuville.  Erityisen houkuttavaa olisi keksiä harrastuksemme uudelleen tavalla, joka puhuttaa ja houkuttaa alle kolmikymmenvuotiaita.  Meidän pitää keksiä tämä harrastus uudeksi tavalla joka houkuttaa nuorempien sukupolvien ihmisiä.  Baby boomereiksi kutsutaan niitä sodan jälkeisen ajan suuria ikäluokkia, jotka edelleen muodostavat merkittävän osuuden jäsenistöstämme.  Heidän arvonsa, arvostuksensa ja mielikuvansa haluttavasta toiminnan muodosta voi poiketa kovastikin x-, y- ja milleniaalien kokemasta todellisuudesta.

Jos emme onnistu uudistamaan harrastuksen sisältöä näiden nousevien sukupolvien toiveiden mukaiseksi, on pelättävissä että suurten ikäluokkien edustajat vievät harrastuksen myötään hautausmaalle.

Tarkastelemme edelleen harrastuksen sisältöä valtaosin 50-70 -vuotiaiden näkökulmasta.  Se näkökulma yksin ei kanna kauas tulevaisuuteen.

Meidän pitää laatia määrätietoinen ohjelma ohjauksen siirtämiseksi nykyistä nuoremmille harrastuksemme elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja edelleen kehittämiseksi . Meillä on heille paljon annettavaa sekä materiaalisesti että tuen muodossa.  Harrastukseen liittyy myös vaalimisen arvoisia perinteitä.

Harrastuksemme puitteisiin on rakennettu uskomattoman hieno ympäristö.  Alkaen 1970 -luvulta yhdistykset ovat talkootyöllä rakentaneet innokkaasti matkailualueita.  Useissa niistä on olemassa vähintään toimivat peruspalvelut ja melko vakiintunut toiminta.  Osassa on useiden satojen tuhansien arvoinen omaisuus kiinteistöissä ja kalusteissa.  Ylläpidetyt alueet palveluineen sijaitsevat useimmiten upeassa luontoympäristössä.

Jos emme onnistu muuttamaan niitä nuorempia houkuttaviksi, odottaa niitä pahimmillaan vähitellen tapahtuva rappeutuminen.  Rappeutumisen myötä seuraa suosion hiipuminen ja vaikeuksia löytää vastuuhenkilöitä alueista huolehtimaan.  Yksi pahimmista tulevaisuuskuvista tämän suhteen olisi se, että ränsistyneet ja hoitamattomat hylätyt alueet voisivat leimata koko hienoa harrastusta.  Ei lupaa kovin hohdokasta tulevaisuutta.

Pelkona on että toiminta jakaantuu uusiutuviin ja taantuviin osiin, joista osa ei kykene selviytymään.  Tämän välttämiseksi voimme edelleen tehdä asioita aktiivisesti.

Miten meidän pitää muuttua ja tehdä asioita toisin?

  1. Meidän pitää aktiivisesti hankkia itsellemme tietoa siitä, miten nuorempien sukupolvien odotukset houkuttavalle harrastukselle poikkeavat omistamme.
  2. Meidän pitää pystyä hyväksymään että joku haluaa harrastaa toisin kuin me itse teemme.
  3. Meidän pitää osoittaa ja todistaa nuoremmille, että heidän mieltymyksensä ovat harrastukselle tärkeät.  Niistä ollaan kiinnostuneita ja niihin sitoudutaan.  Niitä tehdään toimiviksi palveluiksi.
  4. Meidän pitää aidosti antaa muiden tehdä päätöksiä ja tukea heitä siinä työssä.  Myös silloin kun tekisimme itse jotakin toisin.

Tulevaisuus voi syntyä vakaalle pohjalle vain silloin kun arvostetaan mennyttä.  Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin menneeseen ja menneisiin toiminnan muotoihin rajautuminen.  Meidän on viisasta ryhtyä tukemaan yhdistysten uusiutumiskykyä.  Se on ehdottomasti harrastuksemme etu.

Tämä toteuttamiseksi näkisin hyväksi perustaa liitolle  toimikunta, jonka tehtävänä olisi sekä tuottaa ehdotuksia uusiutumisen ohjelmaan että tutustuttaa harrastuksemme aktiivisesta ohjaamisesta kiinnostuneita hyväksi koettuihin toimintatapoihin.  

Samanlainen toimikunta voisi kannattaa perustaa eri harrastuksia tukevaksi toiminnaksi.  Näkökulmana tällä voisi olla tunnistaa miten matkailuajoneuvoilla muut harrastukset tulevat helpommin saavutettaviksi ja antoisammiksi.  Harrastajat voivat yhdistyä liiton jäsenyyteen monilla muillakin perusteilla kuin alueellisesti tai yhteisen matkailualueen pidon merkeissä.  Tälläkin saralla meillä on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Näille toimikunnille voidaan asettaa tavoitteeksi tuoda meille tietoa ja ratkaisumalleja, joilla harrastuksemme onnistuu uusiutumaan nuorempia sukupolvia houkuttelevaksi harrastukseksi.  Tästä voisi syntyä myös oma teemallinen valmennusrinki, jonka puitteissa kiinnostuneet saavat tietoa ja tukea harrastuksemme uusimiseen.  Tulevaisuuden lupauksien valmennus, jossa uudet nousevat harrastuksen avainhenkilöt saavat tukea toinen toisistaan ja myös aikaisemmasta osaamisesta.  Näin voisimme saada yhdessä seulottua harrastuksemme pariin paremmin kuuluvaksi uusia ja harrastusta uudistavia aloitteita.

Näitä näkökulmia olisi terveellistä saada myös entistäkin kuuluvampina ja selkeämmin valmisteltuina liittohallituksen käsittelyn ja päätösten perustaksi.

Tällä hetkellä erityisesti PK-yrityksissä on herätty tukemaan sukupolvenvaihdoksia ja samalla myös omistajanvaihdoksia.  On todettu että suuri osa kotimaisista työpaikoista on yrityksissä, jotka ovat toimivia ja kannattavia, mutta niiden tarina uhkaa tulla päätökseen mikäli jatkajia ei löydy.  Me voimme harrastuksena olla osittain vastaavan kehityksen edessä.

Tähän mennessä on tehty niin hienoa työtä että olisi synti ja sääli mikäli harrastus päätyisi laskevalle kurssille.

Ryhdytäänkö rakentamaan uusiutuvaa ja muuntautumiskykyistä harrastusta hienolle perustalle ja estämään sen päätyminen taantuvaksi muistoksi?

Tästä on hyviä näkemyksiä jo jäsenistön parissa, jos niiden näkemysten esille tuomiseen luodaan väylä.  Minä uskon että meissä on tämän tekijöiksi – yhdessä.

 

Olli Rusi

SFC 080349-0

 

P.S.  Kiitos Multarantaan innostavasta esimerkistä siitä, miten nuoremmille vastuun ja vallan siirtäminen vaikuttaa luoneen myös vanhemmille jäsenille erittäin tyydyttävän ympäristön harrastaa!

2 Responses so far.

  1. Mervi/ Raahentienoo/Multaranta sanoo:
    Kiitos Olli! Toki meilläkin muutoksessa on ollut omat haasteemme, mutta olemme saaneet hyvän yhteishengen rakennettua nuorempien ja vanhempien kesken. Olen kyllä samaa mieltä kanssasi tästä asiasta. Vanhempien jäsenten ei kannata jarruttaa nuorten intoa rakentaa uutta, vaan se juuri vie alueita eteenpäin ja houkuttelee nuorempia harrastuksen pariin. Tietoa ja kokemuksia pitää päästä jakamaan.
  2. Olli Rusi sanoo:
    Jos pidämme tätä uusiutumista tärkeänä, siihen liittyvää tietoja ja ajatuksia löytyy varmasti jaettavaksi keskuudessamme. Mervillä esimerkiksi on omia ensikäden kokemuksia siitä, miten tuo muutos on tapahtunut. Tällaisessa muutoksessa, kuten kaikessa muussakin, on omat onnistumisen ja pettymyksen hetkensä. Tiedon ja ajatusten jakaminen näistä voisi auttaa meitä välttymään esimerkiksi yhdistysten purkamiselta, joita kokemuksia ikävä kyllä myös alkaa tulla harrastuksemme piiriin. SF-Caravan Paimion Seutu ry on käsittelemässä ehdotusta yhdistyksen purkamiseksi. Olen siitä hyvin surullinen.

    P.S. Kun kirjoitat kommentin tai vastauksen tänne blogiin, sen näkyminen julkisena kestää tovin. Tämä johtuu siitä, että haluan estää spämmikommenttien tulvan, jota jokaiselle tällaiselle sivulle on tarjolla runsain mitoin. Esimerkiksi tältä sivulta olen estänyt kymmenien sellaisten julkaisun. Kiitos että jaksat hetken odottaa julkaisua, tarkoitukseni ei toki ole suodattaa pois asiaan liittyviä kirjoituksia.

Vastaa käyttäjälle Olli Rusi Peruuta vastaus