Puheenjohtajatentit ovat antoisia ja olen hyvilläni että niitä järjestetään.  On hyvä ja tärkeää saada tutustua ehdokkaiden ajatuksiin.  Vapunaattona olin käymässä SFC Matkailuautoilijat ry:n järjestämässä tentissä lumisessa Hiittenharjun hiihtokeskuksessa.  Siellä oli valmisteltu paljon hyviä ja kiperiäkin kysymyksiä.  Poimin tähän jaettavaksi kanssanne yhden kiperän kysymyksen, koska minusta tuntuu että tällä on laajempaakin merkitystä.  Muidenkin on ehkä hyvä pohtia näitä.  Kiitos kysymyksestä!

Voisin tietenkin ajatella että tässä halutaan saada aikaan keskustelua että on oikein tai on väärin että yhdistyksellä on oma ylläpitämä alue.  Ikäänkuin siitä saataisiin hyvä peruste pitää osaa harrastajista ”vääränlaisina”.  Ei se niin mene.

Ihmiset perustavat yhdistyksiä ja haluavat liittyä niihin koska yhdistyksellä ajetaan yhteistä asiaa, jokin asia yhdistää jäseniä ja vetää jäseniä yhteen.  

Tästä syystä meillä myös on Suomessa niin paljon yhdistyksiä ja moni meistä on jäsenenä useassa erilaisessa yhdistyksessä.  Me viihdymme samasta asiasta kiinnostuneiden seurassa.

Motiivina useimpien SFC -yhdistysten perustamiseen on ollut haave saada oma alue.  Edelleen helpolla tuo oma SFC-alue on se ihmisiä yhdistävä tekijä.  Kun karavaanarit ovat perustaneet omia alueitaan ja yhdistyksiään, se on nostanut matkailupalvelujen tasoa Suomessa merkittävällä tavalla.  Nämä palvelut tuotetaan myös kaupallisia leirintäalueita ajatellen kiusallisen alhaisin kustannuksin koska lähes kaikki työ SFC-alueilla tehdään yhdessä toimien talkoilla.

Osalle harrastajista yhdessä puuhaaminen ja oman alueen edistäminen on keskeinen syy harrastukselle, sen antoisin osa.  Näin ei tarvitse olla kaikkien osalta, mutta onneksi riittävän moni on tätä mieltä.  Yhteisöllisyys, talkoot ja toinen toisilleen tekeminen on arvostettava ja nautittava juttu.  Aika keskeinen osa harrastustamme sekin.

SFC -alueet on epäreilu kilpailuasetelma kaupallisten leirintäalueiden näkökulmasta  – ne kun joutuvat maksamaan alueella tehdystä työstä ja veloittamaan sen kustannukset asiakkailta 😉

Tämä konsepti on harrastuksellemme erittäin hyödyllinen ja siitä hyötyvät kaikki harrastajat.  Edulliset ja laadukkaat SFC -alueet ovat yksi tärkeistä eduista, jota harrastajat liiton jäsenyhdistyksen jäsenyydestä saavat.  Jos alueilla tehtävä työ ostettaisiin työmarkkinoilta työn oikeaan hintaan, pitäisi alueiden hintojen olla kutakuinkin kolminkertaiset nykyiseen verraten.  Se taas alkaisi jo merkittävästi haitata harrastuksemme houkuttavuutta.

On varmasti myös perusteltua ajatella että edulliset jäsenten vuorokausihinnat ovat aikanaan syntyneet ajatuksella, että kyseessä on harrastajien vastavuoroinen vieraanvaraisuus.  Eri yhdistysten jäsenet käyvät ikään kuin vierailuilla toisten yhdistysten ylläpitämillä alueilla ja lupaus edukkaista hinnoista on vastavuoroinen.

Ovatko siis alueettomat yhdistykset harrastuksen vapaamatkustajia ja niiden jäsenet ”etujen shoppailijoita”, jotka astuvat valmiiksi katettuun pöytään ja nauttivat pelkästään muiden tekemän talkootyön hedelmistä?

Tuokin on virheellinen käsitys.  Minulla ei ole täysin kattavaa tietoa siitä, miten kiertävät karavaanarit vaikuttavat alueiden talouteen.  Kiertävissä karavaanareissa on toki paljon sellaisten yhdistysten jäseniä, joilla myös on oma alue.  Esimerkkinä vierailijoiden taloudellisesta vaikutuksesta voin käyttää oman yhdistykseni SF Caravan Vakka-Suomi ry:n ylläpitämää Rairantaa.  Siellä alueella vierailevat tuovat noin neljänneksen yhdistyksen liikevaihdosta yöpymisvuorokausina ja treffimaksuina.  Olen sanonut jäsenille yhdistyksen kokouksessa että jos meillä ei olisi näitä arvostettuja vieraita, paikkojen hintojen pitäisi olla yli 35% korkeampia.

Väittäisin että vierailijoita houkuttava alue pysyy siistimpänä ja kehittää palveluita enemmän kuin suljettu tai vain pienen piirin tarpeita täyttävä alue.  Suosio myös motivoi alueilla enemmän viihtyviä.

Eri tavat harrastaa karavaanaritoimintaa ovat toisiaan hyödyttävässä vuorovaikutuksessa keskenään.  Väittely siitä, mikä on oikea toimintamalli on täysin hyödytöntä.  Me tarvitsemme toisiamme ja eri tavoin harrastavia karavaanareita!

Nostetaan vielä nenä vähän kohti tulevaa.

Jos noin neljänkymmenen vuoden aikana omien matkailualueiden rakentaminen on ollut keskeisenä motiivina yhteenkuuluvuuden tunteelle, onko se sitä myös tulevaisuudessa?

En oikeastaan haluaisi laskea harrastuksemme tulevaisuutta sen varaan, että houkuttelemme alueiden rakentamista ja niiden ylläpitoa haluavia ihmisiä – pelkästään.  Harrastuksemme monipuolisuus on sen suuri mahdollisuus.

SF-Caravan ry:llä on vähän yli 63 000 jäsentä jäsenyhdistyksissään.  Se on vain vähän yli yksi prosentti suomalaisista.  On mielenkiintoinen ajatusleikki miettiä että mitkä muut vähemmistöt ovat saman suuruisia, siis vähän yli yksi prosentti suomalaisista.  Uskoisin että harrastuksellamme on edellytykset houkuttaa vähän isompaakin väestön osuutta!  Aivan näin marginaalissa meidän ei ole tarvetta olla.

Meidän on hedelmällistä tunnistaa että mitkä asiat houkuttavat ja yhdistävät mahdollisia karavaanareita, siis sellaisia jotka eivät vielä ole SF-Caravan ry:n jäsenyhdistysten jäseniä.

On nähtävissä merkkejä siitä, että muukin yhdistyminen on kiinnostavaa kuin omien alueiden ylläpitämiseen keskittyneiden yhdistysten toiminta.  Onko meillä vaarana rajautua harrastuksemme kanssa vain niihin, jotka haluavat rakentaa ja ylläpitää omia alueita?

Yhtenä keskeisenä teemanani olen nostanut esille kotimaan matkailun.  Se on tärkeää meille kaikille ja siinä olemme jo aivan keskeinen toimija, vaikka tätä asemaa ei olekaan kaikilla tahoilla riittävästi tunnistettu.

Mihin tarkoitukseen matkailuajoneuvo on hyvä väline?  Minkä asian harrastajille matkailuajoneuvo ja harrastuksemme mahdollistavat asioita entistä mukavammin, monipuolisemmin, paremmin?

Ehkä meidän on terveellistä ottaa askel taaksepäin ja miettiä suhtautumista yhdistyksiin, joihin liittymisen motiivi on jokin muu kuin oma alue.  Se ei vähennä eikä saa vähentää alueiden arvoa harrastuksellemme.  Sen sijaan ne voivat kasvattaa harrastajamääriä huomattavasti – ja se taas on meidän kaikkien etu.

Kaipa näemme harrastuksemme kasvavan mikäli eri asioista kiinnostuneet ihmiset haluavat toimia yhdessä yhdistyksessä, joka hyödyntää matkailuajoneuvoja?  Jos näin näemme, on liitolla mahdollisuus kasvaa nykyisestä vielä merkittävästikin.  Se tapahtuu tunnistamalla se, miten harrastuksemme avaa mahdollisuuksia ja palvelee eri tavoin harrastavia ihmisiä.

Olen kertonut näissä tenteissä miten minulle on kuvattu mainiosti markkinointia kuten kalastus on.  Saadaksesi tiettyä kalaa, pitää tietää missä vesistössä sitä on.  Siinä vesistössäkin kala liikkuu tiettyinä aikoina tietyissä paikoissa.  Se vaihtaa paikkaa useasti.  Kalan saamisessa auttaa kun tietää mihin vieheeseen tai syöttiin se tarttuu, mikä sitä houkuttaa.  Aivan samalla tavoin meidän tulisi suhtautua harrastuksemme markkinointiin.  Kerroin Hiittenharjulla että meidän pitää ottaa peili käteen ja tarkastella kriittisesti omia toimiamme.  Olemmeko vain keskittyneet omaan ja vanhaan näkökulmaan vai osaammeko nähdä harrastuksemme ja sen mahdollisuudet niiden silmin, joiden toivomme ottavan harrastuksen omaksensa?

Meidän pitää toisaalta muistaa kunnioittaa myös niitä harrastuksellemme tärkeitä henkilöitä, jotka talkootyöllään nämä hyvälaatuiset palvelut tuottavat.  Ei ole kestävä malli jos he kokevat olevansa vain hyväksikäytettyjä tai huonosti arvostettuja orjatyöntekijöitä, jotka kiitokseksi työstään ansaitsevat vain moitteet.

Vaikka mielestäni on hyvä mikäli onnistumme saamaan aikaan houkuttavaa harrastustoimintaa, vaikka ilman omia alueita, en ole varma että johtaako tämä joskus jäsenalennusten uudelleen tarkasteluun tai erilaisiin jäsenyyden lajeihin?

Voidaanhan kuvitella että joskus perusjäsenyden lisäksi karavaanari voisi ostaa jäsenyyden oheen etuohjelman, jolla saa erityisen edullisia yöpymisiä liiton jäsenalueilla.  Miksei vaikka jäsenyys, johon sisältyvät veloituksettomat yöt liittoon kuuluvilla alueilla?  Joskus on heitetty että kaikki harrastajat eivät ole kiinnostuneita jäsenalueista.  Sitäkin pitää kunnioittaa ja siksi tämä asia voi olla valinnainen.

En tällä tekstilläni ehdota uutta jäsenyyden lajia vielä perustettavaksi, vaan houkuttelen sinua ajattelemaan asiaa hieman tuoreemmalla tavalla kuin harrastuksemme piirissä on menneinä vuosikymmeninä tehty.  Tässäkin meillä on paljon keskusteltavaa tulevaisuuteen.

Olli Rusi

SFC 080349-0