Millä kotimaan matkailu tapahtuu vuoden 2030 jälkeen?

Ilmastonmuutosta vastaan taisteleminen on meille kaikille tärkeä asia

Suomi on ilmaissut pyrkivänsä siihen, että polttomoottorikäyttöisten henkilöautojen myynti päättyisi vuonna 2030. Samaa tavoitetta ovat liputtaneet myös esimerkiksi Norja, Saksa, Alankomaat ja ainakin Kanada. Nämä liittyvät hyviin tavoitteisiin ilmastonmuutosta vastaan taistelemiseen.

Mutta, mutta… onko se yksiselitteisesti vain positiivinen asia, pelkkiä myönteisiä vaikutuksia?

Ilmastonmuutos ei tule torjuttua ja talous korjattua lisäämällä ulkomaille suuntaavaa lentomatkustusta kotimaan matkailun sijaan

Yksi näkökulma asiaan on myös kotimaan matkailu. Kotimaan matkailun yöpymisistä leijonanosa syntyy matkailuajoneuvojen kautta karavaanareiden kulkiessa tutustumassa kotimaahan ja sen moni-ilmeisiin maakuntiin. Karavaanarit ovat lähtökohtaisesti, samalla tavoin kuin veneilijät, ihmisiä jotka arvostavat luontoympäristöä ja sen tuomaa mielihyvää ja terveysvaikutuksiakin. Meidän kaupungistunut elämämme ja hektiseksi sekä epävarmaksi muuttunut työympäristömme saavat lisääntyvässä määrin vastapainoa matkailuharrastuksesta. Useimmilla paikkakunnilla, joiden alueella toimii leirintäalue tai hyvälaatuinen SFC -jäsenetualue, karavaanarit ovat eniten yöpymisiä rekisteröivä ryhmä. Hotellien yöpymiset lomamatkoilla ovat hyvin pieni osa matkailuajoneuvojen yöpymisistä. Myös telttailun yöpymisvuorokausien määrät ovat häviävän pieniä karavaanareiden yöpymisiin verraten.

Tutkitusti karavaanarin harrastus myös tuo hyvinvointia ja toimeentuloa sekä elävöittää kulttuuritarjontaa. Se toteuttaa myös kestävän luontomatkailun periaatteita – seikka jota ei aina muisteta tuoda esille

Karavaanariperhe käyttää matkallaan rahaa harrastukseen noin 220 €/vrk, josta myös suuri osa kohdistuu paikallisen tarjonnan kulutukseen. Tällä on merkittävä työllistäväkin vaikutus matkailun kohdealueilla. Esimerkkinä olkoot vaikka SF Caravan Vakka-Suomi ry ja sen ylläpitämä Rairanta -matkailualue Uudessakaupungissa. Alueella on vuosittain noin 35 000 yöpymistä. Se on enemmän vierailijoita kuin Uudenkaupungin muissa matkailukohteissa käyn yhteensä. Alueen myötä Uuteenkaupunkiin tulee useamman miljoonan euron edestä tuloja ja kymmeniä työpaikkoja. Merkittävä tekijä matkailulle Vakka-Suomessa ja Uudessakaupungissa. Sama toistuu kymmenillä paikkakunnilla ympäri kotimaatamme. Ikävä kyllä matkailun organisaatiot melko harvoin tunnistavat tämän, vaikka alueiden yöpymisistä on lain mukaankin jo tehty tilastoilmoitukset jo pitkään. Tieto vaikuttaa hukkuvan matkailun yleisiin tietoihin.

Olemme huolissamme Suomen talouden kehityksestä ja tunnistamme sen olevan suuressa rakennemuutoksessa. Julkista taloutta joudutaan tehostamaan tai supistamaan talouden tasapainon vuoksi. Kun tarkemmin tarkastellaan, meiltä valuu hyvinvointia ulos Suomesta useita miljardeja euroja matkailutaseen vajeen vuoksi. Suomalaiset käyttävät ulkomaan matkailuun rahaa usean miljardia euroa enemmän kuin saamme matkailusta tuloja Suomeen. Käytännössä siis kannamme rahaa pois hyvivoinnistamme ja rikastutamme sillä matkailun kohdemaita. Eikö kannattaisi mieluummin kohentaa kotimaan matkailun mahdollisuuksia kuin säästää välttämättömistä julkisista palveluista? Tämä on valtiontalouden mittakaavassa merkittävä asia. Ympäristönäkökulmastakin voisimme kuvitella kotimaan matkailun olevan merkittävästi vähemmän kuormittava tekijä kuin lentokoneilla tapahtuvat ulkomaanmatkailu, vaikka kotimaassa matkailtaisiin polttomoottorikäyttöisillä ajoneuvoilla.

Polttomoottoreiden kieltämisen realismi?

Mikä tuossa polttomoottoreiden kiellossa sitten on niin hankalaa? Hieno juttuhan se on. Mutta…

Sähköautojen kyky vetää matkailuvaunuja on käytännössä lähes nolla. Useimpiin sähköautoihin ei edes saa kytkeä perävaunua. Matkailuautot ovat kokonaismassaltaan suurehkoja ajoneuvoja, useimmiten kokonaispainoltaan vähintään tuo 3500 kg. Niitä ei ole saatavilla sähkömoottoreilla varustettuna. Sama koskee valtaosaa hybridiajoneuvoja. Esimerkiksi tukevasta autosta voi ottaa Mercedes-Benz E 300 BlueTec Hybrid -auton. Ei mitenkään vaatimaton laite, mutta sen sallittu vetomassa jarrullisena on 300 kg! Sillä ei saa vetää käytännössä edes pientä tavaraperäkärryä.

Tämän hetken näkymän mukaan polttomoottoreiden täyskielto hävittäisi mahdollisuuden matkata kotimaassa matkailuajoneuvoilla. Kokonaan. Sen sijaan pitäisi olla tarjolla mökkejä tai muita vaihtoehtoja, jotka kustannuksiltaan ovat paljon kalliimmat kuin matkailuajoneuvon käyttö Suomessa. Vaikka ei kotimaan matkailua yleensäkään edullisimpana vaihtoehtona nähdä.

Markkinoille on toki tulossa myös sähkömoottorilla varustettuja autoja jotka kykenevät myös vetämään perävaunua. Parikin esimerkkiä tulee mieleen.

Teslan nykymalleihin ei saa kytkeä vetokoukkua. Nyt Teslalta on tulossa uusi malli joka kykenee suureen vetomassaan. Model X on ensimmäinen sähköauto, jolla on 2 268 kilon vetokyky, se on vähintään riittävä jarrullinen vetomassa. Tosin auton toimintasäteestä ei ole annettu tietoja. Hieman epäilyttää että se voi olla yllättävän lyhyt mikäli perään on kytketty raskas vaunu.  Hieman ehkä hankintaintoa hillitsee lähes 200 000€ hankintahinta. Toisiakin tulee. Ford täyssähkö SUV esimerkkinä.

Myös muut kuin polttomoottoriautot kuluttava energiaa

Mikäli sähköautot tulisivat matkailuajoneuvojen käyttövoimaksi, olisi siitä toisaalta myös muita seurauksia. Leirintäalueiden sähköjärjestelmät eivät mitenkään kykenisi tarjoamaan ainakaan tehokkaita latauspisteitä ajoneuvoille, ainakaan useammalle sellaiselle. Periaatteessa siis sähköajoneuvot voivat kehittyä matkailuun sopiviksi, mutta käytännössä se ei vaikuta realismilta. Ainakaan kotimaan matkailun näkökulmasta. https://taloudessa.fi/artikkelit/ilmiot/2016/11/25/autoteollisuus-palaa-juurilleen-tulevaisuus-on-sahkoautojen/ .

Mitä siis ajoneuvotekniikassa pitää tapahtua jotta polttomoottoreista luopumisen myötä emme samalla tulisi luoneeksi kenties kymmeniätuhansia työttömiä lisää ja aiheutettua useiden miljardien eurojen vuosittaisen lisävajeen julkiseen talouteen?

Kaasuautot voivat toimia paremmin vetokyvyn mielessä. Vuoteen 2030 on toisaalta vain kolmetoista vuotta aikaa. Meiltä puuttuu kaasukäyttöisten ajoneuvojen lisäksi se kaasu sekä myös sen jakelu. Vetyauto kuulostaa tosi hyvältä konseptilta, mutta ei mahtune käytännössä aikaraamiin.

Entäpä jos emme matkustakaan tulevaisuudessa matkailuajoneuvoilla?

Jospa niitä matkailuajoneuvoja ei tarvitsisi vetää ympäriinsä? Nykyiset karavaanaritoiminnan parissa olevat tahot voisivat kehittää toiminnalle alustan, jossa kalusto pysyy paikoillaan ja ihmiset tulevat niiden luokse ympäristöystävällisellä kalustolla. Tätä pitäisi tukea vähintää yhtä tarmokkaasti kuin uusien vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa, jota sitäkään ei suoraan tueta.

Sovitaanko ettei ole järkevää ampua itseään nilkkaan?

Olemmeko yhteiskunnan päätöksenteossa sitä mieltä, että on parempi lisätä vaihtoehtona olevaa ulkomaille suuntaavaa lentomatkailua sen sijaan että huolehtisimme hyvinvoinnista kotimaassamme?

Millä keinoin voimme turvata kotimaanmatkailun tulevaisuuden ja samalla sen myötään tuoman hyvinvoinnin?

 

Tässäpä meille yhteistä pohdittavaa lähimmille vuosille.

 

Olli Rusi

3 Responses so far.

  1. Olli Rusi sanoo:
    Hallitus hyväksyi suunnitelman: Perinteisiä bensa- ja dieselautoja ei enää myydä vuonna 2030 http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000005073090.html
  2. Olli Rusi sanoo:
    Ikävä kyllä harrastuksellemme kyseenalaisia mielipiteitä nostetaan esille. http://www.verkkouutiset.me/vanhoista-dieselautoista-on-paastava-eroon/

Vastaa käyttäjälle Olli Rusi Peruuta vastaus